Kes� alkoi olla lopuillaan, kissan pennut t�ytyi hukuttaa.
Ahti s�kki sulloi pentueen, otti mut kaverikseen.
Sanottu ei sanaakaan.
Hiljaa aloin soutamaan.
Ahti ajoi ammatikseen, mua kutsui pikku kis�llikseen.
Nyt siin� istui murheissaan, tahtonut ei tappaa kissojaan.
Ja j�rvi oli hiljainen, sysimustaa vesi sen.

Mutta silloin oli kissanp�iv�t, silloin kissat henkiin j�iv�t.
Ei ollut meist� tappajiksi, j��tiin viattomiksi.
Vaan nykyisin on kaikki toisin, nykyisin on kaikki toisin.
Ja muistoja vain kissanp�iv�t, ne kauan sitten taakse j�iv�t.

Parin p�iv�n p��st� l�hdettiin, talveksi takas kaupunkiin.
Kissat pennut viel� silitin, sitten linja-autoon kiipesin.
En tiennyt kaiken muuttuneen, ajanjakson p��ttyneen.
Vuoden p��st� viimeisen kes�n vietin soudellen.
Kuulunut en�� maisemiin, kyll�stynyt olin kissoihin.
Nyt helsinki� kaipasin, ei ollut ahti en�� in.

Mutta silloin oli kissanp�iv�t, silloin kissat henkiin j�iv�t.
Ei ollut meist� tappajiksi, j��tiin viattomiksi.
Vaan nykyisin on kaikki toisin, nykyisin on kaikki toisin.
Ja muistoja vain kissanp�iv�t, ne kauan sitten taakse j�iv�t.

Mutta silloin oli kissanp�iv�t, silloin kissat henkiin j�iv�t.
Ei ollut meist� tappajiksi, j��tiin viattomiksi.
Vaan nykyisin on kaikki toisin, nykyisin on kaikki toisin.