Poika kysyy isältään:
"voiko joku lukea ajatuksia mun pään?"
"voi silkkihapsi, pieni lapsi,
ei tietenkään!!"
"vaan jollei voi,
niin kuinka silloin
aina joku toinen taho tietää
mua paremmin
sen, mitä mun
pieni sielu sietää?"
"se onkin tarkkaa toimintaa,
josta selvyyttä ei maallikko saa!"
isä avaa radion.
sen kohinassa viesti on:
Me viihdytämme teitä,
ja te viihdytte -
me tunnemme teidät
ja pienet tarpeenne,
olette käyrinä
viraston seinällä.
sieltä hymyilette,
vaan vielä leveämmin hymyilemme me.
"siis joku tuolla tajuaa
mua paremmin, mitä mun mieli haluaa?"
"siitä varma oon,
ja se pätee myös televisioon.
Sillä huomaat kai,
kuinka lopun sai
sekin sarja, joka sensuroitiin tästä?"
"on helppoa tää,
kun muut päättää
meidän elämästä."
Me viihdytämme teitä...